Joustotyö on uuden työaikalain vastaus työnteon muutokseen. Uutta työaikalakia on tässä jo odotetukin. Vanha, tai siis vielä tällä hetkellä voimassa oleva työaikalaki, tuntuu lähinnä muinaisjäänteeltä nykypäivän työelämän vinkkelistä katsottuna. Tuo kyseinen laki on säädetty vuonna 1996, samoihin aikoihin kuin kauppoihin tuli ensimmäinen yleisesti ostettu älypuhelin, Nokian Communicator 9000. Älypuhelimet mullistivat työnteon nopeasti, mutta juuri tuohon teknologiseen taitekohtaan sattunut työaikalaki ei tietenkään antanut ratkaisuja uusiin tilanteisiin. Työaikalaki lähti siitä ajatuksesta, että työnantaja johtaa ja valvoo työntekijöiden ajankäyttöä. Tästä syystä esim. etätyö on jäänyt nykyisen työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle.

Yhä useampi työskentelee osa-aikaisessa työsuhteessa, joillain työ koostuu useista osa-aikaisista työsuhteista eri työnantajille ja kasvava määrä työllistää itsensä yrittäjyyden ja osa-aikaisen työn yhdistelmällä. Mielestäni onkin hienoa, että uusi työaikalaki tunnustaa valvontatarpeen kohdistuvan nykyään ainakin asiantuntijatyössä työn tuloksiin, eikä välttämättä ajankäyttöön. Uusi työaikalaki pyrkii vastaamaan työelämän muuttuneisiin tarpeisiin mm. joustotyöaikaa koskevalla työaikaehdolla.

MIKÄ JOUSTOTYÖ?

Joustotyössä työntekijä saa itse päättää, milloin ja missä hän tekee työnsä. Sovittujen raamien puitteissa työntekijä voi halutessaan tehdä pitkiä työpäiviä ja pitää vastaavasti vapaapäiviä, kunhan hän huolehtii yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattamisesta. Joustotyöaikamallissa työntekijän ei siis tarvitse kysyä erikseen työnantajalta lupaa joustojen hyödyntämiseen, vaan työntekijä on itse vastuussa ajankäytöstään ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Malli on tarkoitettu asiantuntijatyöhön, joka ei pääsääntöisesti ole sidottu määrättyyn aikaan tai työntekopaikkaan. Tämä täyttyy lain esitöiden mukaan tehtävissä, joissa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Mallin käyttöä ei siis estä se, että työntekijä velvoitetaan olemaan työpaikalla läsnä vaikkapa kahtena päivänä viikossa. Esimerkkinä joustotyöhön sopivista tehtävistä voisivat olla sisällöntuottajien, insinöörien tai lakimiesten tehtävät.

Joustotyöajasta ei voida sopia tehtävissä, joissa työnantaja säännönmukaisesti määrää työnteon ajan ja paikan. Tällaisia tehtäviä voisivat olla tiettyyn paikkaan sidotut asiakaspalvelutehtävät ja tehtävät, joissa työ on sidottu liikkeen aukioloaikoihin.

JOUSTOTYÖSOPIMUS

Joustotyöstä tulee tehdä kirjallinen sopimus. Sopimuksesta tulisi käydä ilmi ainakin seuraavat seikat:

·       päivät, joille työntekijä saa sijoitella työaikansa (esim. ma-la)

·       viikkolevon sijoittelu (esim. su)

·       kiinteän työajan osuus (esim. tiimin viikkopalavereihin osallistuminen)

·       keskimääräinen viikoittainen työaika ja tasoittumisjakso

·       mahdollisuus kokonaisten vapaapäivien pitämiseen

·       työntekijän velvollisuus ilmoittaa työtunnit

·       irtisanomisaika

·       työaika jota noudatetaan, jos joustotyösopimus lakkaa olemasta voimassa

Joustotyöaikaa on mahdollista ryhtyä noudattamaan 1.1.2020, kun uusi työaikalaki astuu voimaan.

Nyt onkin hyvä aika ryhtyä päivittämään työsopimuksia vastaamaan uutta työaikalakia. Käy katsomassa lisää palveluistani täältä.